KUKA OLEN?

Olen Riikka, tätä nykyä oululainen koiraharrastaja ja kasvatan koiria kennelnimellä Gwendorian. Koirat ovat olleet osa elämääni lapsuudesta lähtien, ja vuosien varrella harrastuksesta on kasvanut pysyvä elämäntapa.

Kennelnimeni Gwendorian myönnettiin vuonna 2018. Sen jälkeen olen kasvattanut mittelspitzejä pienimuotoisesti, yleensä 1–3 pentuetta vuodessa. Kasvatustyöni lähtökohtana on kasvattaa terveitä, hyväluonteisia ja rodunomaisia koiria, jotka soveltuvat sekä aktiiviseen harrastamiseen että tasapainoisiksi perheenjäseniksi.

Kennelnimen tausta

Halusin kennelnimen, joka liittyy omiin kiinnostuksenkohteisiini. Useiden vaihtoehtojen jälkeen päädyin nimeen Gwendorian, joka on peräisin vanhoista Marvelin sarjakuvista.

Gwendor on kuvitteellinen maailma, jossa on kaksi kuningaskuntaa. Neroes on miesten hallitsema valtakunta, kun taas Gwendorissa valtaa pitävät kolme soturikuningatarta. Gwendorian tarkoittaa kirjaimellisesti gwendorilaista.

Nimi tuntui sopivalta myös omiin koiriini, sillä monissa niistä on vahva luonne ja ripaus omapäisyyttä. Supersankarit ja sarjakuvat näkyivät myös ensimmäisten pentueideni nimissä, vaikka myöhemmin olenkin antanut nimeämisen suhteen enemmän vapautta.

Taustani koirien parissa

Koirat ovat kuuluneet elämääni lapsuudesta asti. Lapsuudenkodissani ja lähipiirissäni oli useita metsästyskoiria, kuten pystykorvia, suomenpystykorvia sekä hirvi- ja karhukoiria. Jo varhain opin hoitamaan, käsittelemään ja ulkoiluttamaan koiria.

Ensimmäinen oma koirani oli sekarotuinen Nalle, newfoundlandinkoiran ja saksanpaimenkoiran risteytys. Sen jälkeen elämääni tuli saksanpaimenkoira Otto, joka herätti pysyvän kiinnostukseni rotuun. Myöhemmin harrastin aktiivisesti käyttölinjaisen saksanpaimenkoiran, Ollin, kanssa. Sen kanssa harrastin useita palveluskoiralajeja sekä kilpailin tokossa ja vesipelastuksessa. Tällä hetkellä laumassa harrastuskoiran virkaa hoitavat valkoisetpaimenkoirat ja sileäkarvainen collie.

Olen koulutukseltani eläintenhoitaja sekä klinikkaeläintenhoitaja. Olen työskennellyt aiemmin vuosia eläintarvikeliikkeessä sekä pieneläinklinikalla. Vaikka en nykyisin työskentele eläinalalla, koulutus ja työkokemus ovat antaneet vahvan pohjan koirien terveyden, käyttäytymisen ja hyvinvoinnin ymmärtämiselle.

Koirieni kanssa harrastan monipuolisesti erilaisia lajeja. Itselleni mieluisimpia ovat vesipelastus, palveluskoiralajit, paimennus, rallytoko, toko sekä nosework. Näissä lajeissa korostuvat koiran ja ohjaajan välinen yhteistyö, koiran toimintakyky sekä sen luontaiset ominaisuudet.

Olen myös aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa. Toimin Oulun Seudun Terrieriyhdistyksen näyttelytoimikunnassa ja olen mukana järjestämässä Oulun alueen koiranäyttelyitä. Lisäksi toimin Oulun Koirakerhossa näyttelyjaoksen vastaavana.

Mutta entä ne mittelspitzit?

Ensimmäinen mittelspitzini Muru tuli alun perin seurakoiraksi saksanpaimenkoirien rinnalle. Tuohon aikaan laumassani oli useita paimenkoiria ja arki oli vahvasti harrastuspainotteista. Työskennellessäni pieneläinklinikalla aloin kuitenkin kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, kuinka tasapainoinen, terve ja toimintakykyinen koira Muru oli. Sen luonne ja ominaisuudet tekivät minuun suuren vaikutuksen, ja vähitellen kiinnostukseni rotua kohtaan kasvoi. Kävin kasvattajakurssin ja hain kennelnimen. Ensimmäisen pentueen jälkeen tiesin löytäneeni rodun, jonka parissa haluan tehdä kasvatustyötä.

Jalostustavoitteet

Kasvatustyöni tavoitteena on kasvattaa terveitä, hyväluonteisia ja toimintakykyisiä mittelspitzejä. Arvostan rodussa erityisesti sen toimeliaisuutta, säänkestävyyttä, terveyttä ja itsenäistä luonnetta. Oikein kasvatettuna mittelspitz on aktiivinen, älykäs ja rohkea koira, joka soveltuu monenlaiseen tekemiseen.

Jalostusvalinnoissa kiinnitän erityistä huomiota koirien terveyteen ja luonteeseen. Täydellistä koiraa ei ole olemassa, mutta jalostuksen tavoitteena on aina pyrkiä parempaan. Yhdistelmät suunnitellaan siten, että koirat täydentävät toisiaan mahdollisimman hyvin. En käytä jalostukseen koiria, joilla on merkittäviä terveysongelmia. Jalostuksessa huomioin koko fyysisen terveyden sekä pyrin välttämään yhdistelmiä, joissa molemmilla koirilla olisi sama heikkous.

Luonne on jalostuksessa yhtä tärkeä kuin terveys. Koiran tulee olla tasapainoinen, rohkea ja toimintakykyinen. Lemmikin tulisi tuoda omistajansa elämään iloa ja hyvää arkea.

Yksi tärkeimmistä periaatteistani on se, että voisin itsekin ottaa pennun mistä tahansa kasvattamastani pentueesta.

Lauman elämää vuosien varrelta